Sauman viettäessä kesää vieraisilla, lainasi Kaisa ystävällisesti jälleen Vexiä minulle menopeliksi. Vexi on kulkenut pitkän tovin hienosti ja hallitusti, joten uskaltauduin eräänä päivänä pieneen puomijumppaan, koska sellainen oli ilmaantunut kentälle. Senhän arvaa, että hetken meni hienosti ja sen jälkeen poni katosi puomia seuraavan laukka-askeleen aikana ahterini alta. Itse luulin, että poni kaatui. Silminnäkijät todistivat äkkipysäyksen ja saman laukka-askeleen aikana loikan oikelle.

Sen perusteella kuinka kentän pohjamateriaali oli kerääntynyt kuskin ruhoon, saattoi päätellä, että olin tullut alas pää edellä ja sen jälkeen tehnyt kuperkeikan. Voin sanoa, että nelikymppinen ruho ei tehnyt näitä muuveja kovin ketterästi vaan kipeää teki. Edellisestä kunnon ilmalennosta oli aikaa reilusti yli vuosikymmen ja olinkin aprikoinut aina aika ajoin, vieläkö näillä kilometreillä voi moisesta selvitä hengissä. Selvisin. Eli peraatteessa positiivinen kokemus. Lämpölinimenttiä ja Ibuprofeiinia kului. Olen myös koko ajan vanhenevan kehoni kanssa havainnut sen, että iän myötä sellaisia kehon toiminnan ideaalisia päiviä on aina vain vähemmän. Tiedättekö? Sitä oppii tekemään asioita kaikkien vaivojen kanssa, koska tietää, että kivutonta tilannetta ei kannata jäädä kovin pitkäksi aikaa odottelemaan. Jää moni asia tekemättä.

Asiaan kuuluen aloin tietenkin kyselemään milloin tallitoverit haluavat kakkutarjoilun. Kuulin, että kakut on mennyttä aikaa: aikuiset ihmiset tarjoavat lonkeroa. Tarjoilun sovimme tapahtuvaksi perinteisissä kesäraveissa Riihimäellä. 

Vahingosta viisastuneena Aino piti tällä kertaa huolta voittokupongeista ja rahaa tulvi ovista ja ikkunoista.

Ai niin. Olen sitä ikäluokkaa joka opetteli ratsastamaan aidattomalla kentällä ja maastossa minkä vuoksi meitä aina vannotettiin pitämään ohjista kiinni jos tippuu, jottei poni karkaa. Ohjeethan ovat muuttuneet ja tämän viimeisen kuperkeikan ansiosta tiedän miksi uutta ohjetta voisi olla hyvä noudattaa. Vasen puoli kehosta selvisi hyvin vähällä. Oikeakätisenä tiedän nyt aika hyvin nivusista niskaan asti missä kohtaa lihakset kiinnittyvät oikeaan kylkeen.

 

Heidi