Kiirettä on pitänyt. Tavallaan. Ainakin omassa päässä. Kesän alussa perheen pieni omakotitalo meni kaupaksi. Askel eteenpäin oman tilan ostoa ajatellen. Kaupat hoitui salaman nopeasti Kiinteistökuningatar Kaisan otettua homman haltuun. Ei muuten mikään turha titteli, sillä siinä ei allekirjoittanut kerennyt kissaa sanoa kun oli jo kaupat tehty. Kaisan avustuksella löytyikin sitten kesäkoti, pieni maatila Hausjärvellä. Sielläpä sitten mukava odotella oman löytymistä.

Hevoslauman, Ubu, Peksu ja Heme olivat kaikki samalla tutulla laitumella, missä hevoseni ovat jo lähes kymmenen kesää viettäneet. Huippupaikka. Koska omalla kotitontilla on kylliksi tilaa, emmin kesäkuun että maltanko ottaa hevoset omaan pihaan, ja mitä sitten syksyllä,jollei omaa paikkaa ole. Voivoivoi...

laumakotona.jpg

7.6 Facebookin ihmeellisessä maailmassa ponnahti silmieni eteen ilmoitus: Annetaan Paavo. Tuo ihana lempeäkatseinen ori. Kävin yksinpuhelua päässäni: otetaanko Paavo? Tietenkin sain järkeiltyä oivallisen syyn, Peksu tarvitsee orikaverin! Ilman muuta!! Ja ei kun viestiä Sirkalle, annan Paavolle loppuelämän kodin. 10.6 tuo ihana mussukka sitten tuli. Hän teki mutkan vielä laitumen kautta ennenkuin koko porukka tulisi kotiin.

Heinäkuun alussa olin saanut talkooporukalla aidat pystytettyä, ja lähes hartaana odotin sitä että tuon hevoset kotiin. Ensimmäisellä rahtireissulla tuli Ubu ja Peksu, ja seuraavana päivänä tulisi Paavo ja hänen uusi tarhakaverinsa, luottorauhanturvaaja ikämies Make. Make vain lainaan. Kyllä siinä haukkoi luottomies Eemelikin henkeä, että noinko meinaat vanhan oriin päästää vuotukkaan oriin ja vanhan ruunan kanssa. Tuumin että no why not, korjataan vahingot sitten jälkeenpäin.

villilauma.jpg

Sinne se ori meni. Porukoihin. Muutama kiljaisu ja lauman ympäri kierto, ja se oli sitten siinä, nyt syömään. Olin haljeta liitoksistani pelkästä onnesta ja ylpeydestä. Siinä ne nyt on.

Tarkkaavaisimmat varmasti huomasivat että missä Heme? Noh. Hän jäi toistaiseksi kesäpaikkaan, sillä langoissapysyminen ei virallisesti lukeudu tamman vahvuuksiin.

Kotipihassa Paavo ja Ubbe ovat harrastaneet koulukiemuroita ja kiitolaukkaa pellolla, tälläistä sen hevosenpidon kuuluu olla. Omassa rauhassa! Miten onnekas olenkaan. Kun vielä olisin osannut jättää stressaamatta ja luottanut että se oma paikka kyllä löytyy.

paavorats.jpg

Kesä meni menojaan ja stressitaso nousi jo valtaviin lukemiin. Viimeinenkin toivonripe omasta paikasta alkoi olla jo mennyttä, kunnes jälleen Kaisan avustuksella se löytyi. Täydellinen koti. Tai ainakin paperilla täydellinen. Ei kun katsomaan!! Muistan vielä ystävilleni "tyttärille" sanoneeni että nyt ei saa sitten innostua.

Lähestyessäni tuon talon pihaa en voinut kuin ihastella maisemia, olin kerrassaan hurmoksessa. Muistutin itseäni että nyt ei saa ihan totisesti innostua. Mutta kun astuin taloon sisään, se oli menoa! Minun koti!! Kyllä sen vaan tietää kun se oikea sitten löytyy.

omakoti.jpg

Kaupanteko ei käynyt sitten aivan yksinkertaisesti, kyseinen kiinteistö oli välitettävänä paikallisella OPKK:lla. Vasta kun pääsimme firman esimiehen kanssa tekemään kauppaa alkoi homma hoitua. Monta muutakin mutkaa oli matkassa. Paikallisen Nordean pankinjohtajan vaihduttua, oli myös lainalupauksemme muuttunut. Ei muuta kuin kilpailuttamaan. Hermot ja usko oli vähällä loppua, kunnes viimein päästiin kaupoille. 22.9.2016 jää historiankirjoihin päivänä jolloin minusta viimein tuli ranchitar. Tilaa on useammallekin hevoselle ja mahdollisuus ehkä jopa ajatella pienimuotoista valmennustoimintaa. MAHTAVAA!!

Mamman pikku mussukka Heme onnistui vielä järjestämään loppukesästä pienoisen kalabaliikin, potkaisemalla ystäväni tytärtä reiteen. Luojan kiitos säästyttiin isommilta vammoilta ja selvittiin muutamalla tikillä. Kuitenkin oman mielenrauhani takaamiseksi kipaisin Hemen pois laitumelta, ystäväni talliin. Epäonnen Pämpylle tietenkin sattuu ja tapahtuu, ja Heme Helmi-Orvokki päätti lopettaa syömisen ja aloittaa kovan treenin. Kolme päivää sitä huhtomista seurattuani, totesin että nyt tuo anorektikon touhu saa loppua. Soitin Hemen entiselle omistajalle ja sain tammukan sijoitettua hänen hoteisiinsa kunnes päästään muuttamaan. Huh.

hikiheme.jpg

Pottispöö nauttii ylläpitokodissa, ja hän on siellä kuin kukka kämmenellä, juuri niin kuin hänen majesteettinsa arvolle sopii. Saankin olla melkoisen kiitollinen, että sattumalta hän sai mainion kodin, ja on päässyt sukeltamaan vikellyksen saloihin. Viisas tamma.

pomppisuusi.jpg

15.10. alkaa sitten tallin "remontointi", valtavaan navettaan neljän elementtikarsinan pystytys. Ja sitten ihmisten muutto 22.10. Tätä ei oikein vieläkään meinaa uskoa todeksi.

- Päivi