Koska työnnän nenäni innokkaasti vähän sinne sun tänne, niin lupauduin toverilleni Katrille jokin aika sitten koeajajaksi hevoskauppaan, koska Katri oli telonut itsensä vastaavissa puuhissa sairaalakuntoon. Hivenen arvelutti, että jos valitsen hevosen oman perstuntumani mukaan ja Katrin perä onkin asiasta eri mieltä, niin mitenkäs sitten suu pannaan? Katri kuitenkin vakuutti luottavani persiiseeni kuin vuoreen. Miten sille nyt vuori tuli mieleen takapuolestani?

Ensimmäinen otus (11-v tamma) lähes kippasi minut kyydistään, siis kyseiselle eläimelle ei jatkoon –merkintä ja kohti uusia koeajoja. Seuraava tapaus oli miellyttävä ja säyseä ja pikku estehyppelykin sujui ilman draamaa, joten näytin vihreää valoa. Katri tykästyi elikkoon eikä eläinlääkäri löytänyt vaivoja, joten uusi kavioliitto sai siunauksensa. Hepalla on päässään harmiton riippuluomi tmv, joten välittömästi nimesin kyseisen yksilön Känsäksi, vaikka Katrin mielestä joku muu lempinimi olisi muka parempi. Nyt kaikki ovat iloisia ja onnellisia, kun Katrilla on Känsä jalkojensa välissä.

-Pynde