Viivihän on aina ollut korkealla sillä listalla mistä löytyvät tapaturma-altteimmat ratsuhevoset. Mutta osaa näemmä tuo sinällään vähän yksinkertaisen (mutta ystävällisen) oloinen ruskea otuskin.

Maneesimyyrän mielestä maailma tuntuu edelleen olevan varsin jännittävä paikka, ja mitä erilaisimpia asioita voi säikähtää. Kuten autotallista ulos tulevaa mönkijää. Sillä seurauksella, että kompuroi/liukastuu/sotkeentuu jalkoihinsa ja humahtaa nurin.  Ja seuraavana päivänä aivan jalaton.

Klinikalle siis. Sain peruutusajan yhdelle hevoselle ontumatutkimukseen, mutta otinkin sitten mukaani 2 otusta, sillä Viivihän juuri sopivasti kehitteli istukkatulehduksen (ks varsatarina). Oli taas klinikan kanslian ihmisellä nieleskelemistä: ”Huomenta, hevonen A ilmoittautuu mutta mulla on mukana myös hevonen B joka on teidän kanta-asiakas mutta nyt sillä on ihan uusi vaiva – mahtuisiko johonkin väliin?”

Olin työntänyt Nellin täyteen kipulääkettä, jotta pysyisi matkan ajan tolpillaan, mutta tästä huolimatta – ja varsinkin kun kerroin että Metacamia on nautittu yli suositusten – oli eläinlääkärin ilme varsin vakava, kun katsoi hevosta. Tällä kertaa ei suoritettu kävelyä, juoksua ja jalkojen taivuttelua, vaan kenkä pois ja suoraan röntgeniin. Ja sitten suoritettiin hetki pään raapimista jonka jälkeen ultraan.

Vilpittömän huojentuneena ELL sitten kertoi, että vasemmasta etujalasta löytyy itse asiassa 4 osumaa mutta mikään niistä ei ole vakava. Oli kuulemma hetken aikaa ollut aivan varma, että jonkun luun pitää olla jotakuinkin pirstaleina koska pelkkä kävely oli niin vaivalloista eikä oikein varannut ko. jalalle. Hip hei, kerrankin näin päin! 7 viikkoa kävelytystä ja sitten kontrolliin kiitos.

Viivikin sai lääkkeet ja tyypilliseen viivi-tyyliin pisti määrässä Nelliä paremmaksi. Nelli sai ”vain” ison pullon kipulääkettä, mutta Viivi 8 kg sulfaa :) tietenkin ihan itse täytetyissä muovipusseissa. Toivottelivat vielä ”Hyvää kotimatkaa, toivottavasti poliisit eivät pysäytä teitä niin ei tarvitse selitellä noita paketteja”.

Loppu hyvin kaikki hyvin, kontrollissa ei näkynyt enää mitään ja nyt koput ovat muun muassa päässet pellolle.

- Aino