Aina syksyllä kisakauden jälkeen teen päättäväisesti suunnitelmia siitä, miten treenaan talvella. Erityisesti koulukiemuroita lupaan harjoitella ahkerasti, mutta Suomen talvi on niin kovin lyhyt, ettei sitä kovin montaa koulutreeniä ehdi suorittamaan. Laukkatreeniä olen kyllä painanut Lemun kanssa pää märkänä, koska se on sen verran hauskempaa, että siihen kyllä löytyy aikaa ja motivaatiota. Ryhdistäydyin myös kouluratsastuksen suhteen ja kävinkin talven aikana kolme (3) kertaa kouluvalmennuksessa!

Moisen rupeaman jälkeen olinkin ns. loman tarpeessa, joten houkuttelin kisakaverini Tanjan mukaan ja kökötimme noin vuorokauden verran erilaisissa lentävissä härveleissä. Päädyimme hyvien ilmojen kaupunkiin eli Buenos Airesiin, missä tietysti maalaistolloille sattui ja tapahtui kaikenlaista kummallista. Mukavaa oli se, että julkinen liikenne toimi yötäpäivää, tosin lievää harmia aiheutti se, etteivät bussit yleensä ikinä menneet sinne, minne luulimme niiden menevän. Kohtasimme myös lieviä kommunikaatio-ongelmia, koska emme puhu espanjaa kovinkaan sujuvasti. Yhtenäkin iltana olimme lähdössä karaokebaariin, mutta kyseisessä juottolassa olikin tarjolla drag queen –show pientä pääsymaksua vastaan. Ajattelimme, että miehiä naisten vaatteissa on aina hupaisa töllistellä, joten menimme sisään ja totesimme, että tämä show olikin stand up komiikkaa, ja tietysti espanjaksi. Muu yleisö nauroi vedet silmissä, mutta meillä ei ihan ymmärrys riittänyt, joten keskityimme virvokkeiden nauttimiseen. Poistuimme paikasta paria tuntia myöhemmin ja päädyimme johonkin lattariklubille (toverini Tanja tanssahtelee mielellään). Siellä seuraamme lyöttäytyi muutama Kolumbiasta kotoisin oleva mieshenkilö, ja heillä oli jääpala-astiassa pullo raakaa anisviinaa, jota he hövelisti tarjoilivat. Emme luonnollisestikaan kieltäytyneet ilmaisesta viinasta, vaan nautimme useita snapseja. Muistaakseni noin kuudelta aamulla könysimme Tanjan kanssa bussiin, jossa taisimme aiheuttaa hivenen pahennusta mölyämisellämme ja toikkaroinnillamme. Kovin kätevää, ettei tarvitse tuhlata rahojaan taksiin, kun julkisillakin pääsee. Joku paikallinen kyllä varoitteli, ettei sekavien naisihmisten olisi järin turvallista pyöriä öisillä kaduilla. Jäkäti jäkäti…

Paluumatkalla lentokoneessa tungin itseni pitkäkseni jalkatilaan uinumaan ja näin erittäin todentuntuista unta siitä, kuinka yritin pyydystää elävää kanaa hevosen vesiämpäriin. Herätessäni olin ns. aivan pihalla, kunnes silmäni osuivat istuimen alla olevaan pelastusliivinyyttiin ja käsitin olevani koneessa jossain Atlantin yllä. Jatkoin tyytyväisenä uniani (Buenos Aires – Madrid väli kestää lähes 13 tuntia), mutta kanaa en saanut pyydystettyä ämpäriin. Toivon, että joku ystävällinen unentulkitsija kertoisi minulle, että mitä se mahtaa tarkoittaa tulevaisuuteni kannalta.

Kotona posti toi kirjekuoren, jossa oli kutsu palkitsemistilaisuuteen. Olin voittanut esran sennujen kenttärankingin! Piti oikein käydä omin silmin tutkimassa tuloslistaa, ennen kuin uskoin, mutta niin täällä sanotaan: http://www.ratsastus.fi/prime165/prime104.aspx. Olin niin tohkeissani, että piti oikein ottaa kylmä kylpy.


-Pynde



avanto.jpg