Sauma on viettänyt kaksi edellistä kesää oriasemalla. Keväällä mietin, vieläkö yritetään Saumaa tiineeksi vai keskitytäänkö muihin harrasteisiiin kuin varsan tekoon. Tähän mennessä olemattomaan varsaan on kulunut noin kolme tonnia rahaa. Siihen ei ole laskettu polttoaineita, auton huoltoja eikä kaikkea asiaan kulunutta aikaa ja vaivaa. Päädyin siihen, että harrastan ratsastusta tänä kesänä ja Sauma jäi kotitalliin.

Koska Sauma kehittää jo pelkästään tuoreen ruohon näkemisestä viherpöhön, en uskaltanut laittaa sitä laitumelle. Toukokuusta astihan on on ollut rutikuivaa ja kaikki pohjat on tietenkin kuivaakin kuivemmat. Veden puutteessa Sauman kavion pohjat alkoivat murentua. Siis kavion pohjaa ja sädettä lähti kaviokoukun matkaan. Sen jälkeen kun en enää uskaltanut näyttää koukkua kaviolle sitä irtosi ihan muuten vaan. Ei sellaisia siistejä siivuja niinkuin jokaisella kengitysvälillä sädettä irtoaa, vaan sellaisia kahden sokeripalan kokosia nöllejä. Säteet näytti katoavan kokonaan. Vääntelin käsiäni ja tuskailin kun seppäkin oli juuri silloin kesäreissussa tavoittamattomissa. 

Löysin eri lähteistä satamäärin ohjeita kavion kosteutuksesta, jotka tietenkin olivat keskenään ristiriidassa. Päätin kokeilla ekologisinta ja edullisinta. Sauma onneksi suhtautui tähän kavion uitto-operaatioon normaaliin säyseään tapaansa.

Vedessä seisominen tuntui auttavan. Sitten seppäkin palasi hommiin ja kertoi, että ihan hyvät säteet on. Eli vähemmälläkin kauhistetulla ja touhun määrällä olisin tästäkin selvinnyt.

- Heidi