Päivänä eräänä tallin pihassa tapahtui. Jännittävä kaivinkone ja traktori vierekkäin ja uskomaton määrä vilkkuvia valoja. Tietenkin vielä niin että minun oli määrä kipsutella hevosten kanssa koko show'n ohi kentälle urheilemaan.

Mietin mielessäni että tästä tulee hauskaa. Mulli kun ei virallisesti ole rohkeimmasta päästä, yleensä taluttaessa saattaa vaikka pinkaista syliin jos oikein jännittää. Poto taas on hämmästyttänyt useasti teräksen lujilla hermoilla, eikä juuri ole säikkynyt mitään näkyvää... Useimmiten hän poukkoilee tien puolelta toiselle säikkyen kuviteltuja juttuja. Kolmas sankari Danny - josta lisää tuonnempana - on täysin kääntämätön kortti, voi joko levitä kuin bambi jäällä, tai marssia tyynesti ohi.

Siispä hommiin. Mullille suitset päähän ja syvään hengitys ja kohti kenttää (tässä kohtaa hyvä mainita että olin siis päättänyt juoksuttaa kaikki kolme). Urheasti tallista ulos ja kohti tilannetta. Kuin ihmeen kaupalla, huolestuneen näköinen ruuna kävelee kiltisti vierelläni koko komeuden ohi, käytännössä ilmeenkään värähtämättä, mennen tullen! Ihmeiden aika ei ole ohi.

Seuraavana työhön joutui Danny. Hämmästyttävää, ei juurikaan reaktiota. Kerran poloinen pysähtyi kaikki jalat harallaan ja tuumasi aikansa katseltuaan et hei, ei mitään hätää.

Poto porukan viimeinen olikin sitten tarina toiseen kertaan ja sai aikaan hersyvän naurukohtauksen. Vempeleiden ohi kuljettiin pää täristen, paniikissa, niin lyhyellä käyntiaskeleella että tallimme shetlanninponillakin on pidempi, ja katse härveleistä pois luotuna. Ikään kuin hysteerinen Putte olisi hokenut itselleen "tälläistä ei tapahdu, tälläistä ei tapahdu" vielä kentällä minua nauratti niin ettei meinannut tulla juoksutuksesta mitään. Siinä sitten ahkeroituamme, lähdettiin vesisateesta märkinä lampsimaan kohti tallia, ja kappas, nyt oli kaivurin kauha ottamassa soraa traktorin lavalta, näin muodostui tyylikäs kunniakuja. Nyt jos koskaan testataan sotiemme sankarin hermot. Mennessä olleet kauhun tunteet olivat tiessään ja poto käveli kylmän viileästi kunniakujan läpi, täysin tyynesti. Ilman mitään kimpoilua.

Kyllä tätiharrastaja oli taas ihmetyksestä pyöreänä. Että tällainen päivä tällä kertaa.

- Päivi